keskiviikko 2. heinäkuuta 2014

Rosvopaisti



Meillä tehtiin eilen illalla mökillä oikein rosvopaistia. Rosvopaistihan on suomalainen perinneruoka, joka valmistetaan maakuopassa. Meillä on mökillä vanha vesipadan betoninen pohjarengas, jossa rosvopaistia on tehty jo useana vuotena aiemminkin. Renkaassa on sisällä kehänä tulenkestäviä tiiliä, jotka varaavat hyvin lämpöä.
Lihaksihan käy mikä tahansa liha, mutta sellainen rasvaisempi on aina parempi. Me käytimme ihan possun kasleria, sitä oli neljälle hengelle noin 1,2 kiloa. Tuntui olevan sopivan reilu määrä lihaa tälle porukalle. Ensimmäiseksi liha suolattiiin, tehtiin viiltoja lihaan ja laitettiin kourallinen karkeaa merisuolaa pintaan. Lihan annettiin suolaantua noin 5 tuntia. Ennen sipulien ja yrttien laittamista ylimääräinen suola huuhdeltiin vedellä pois ja lihan pinta  kuivattiin. Annoimme lihan olla huoneenlämmössä puolisen tuntia.


Lihan ympärille laitettiin 6 sipulia ja useita valkosipulinkynsiä sekä tuoreita yrttejä, kuten basilikaa, pilkottuna. Liha paketoitiin vahvaan folioon neljään arkkiiin.



Tässä liha on siis jo paketissa ja pian hiillokseen menossa.



Nuotiota oli pidetty noin pari tuntia ennenkuin hiillos oli riittävän kuuma ja hiiliä on tarpeeksi. Voi olla, että nuotiota on pidettävä kauemminkin. Hiillokseen tehdään "kuoppa" lihaa varten. Hiilet voisi ottaaa kokonaan poiskin, mutta aivan välttämätöntä se ei ole.



Paisti on nyt hiilillä peitetty kokonaan. Sen annettiin olla hiilloksessa  noin pari kolme tuntia. Hiilloksen päälle laitetaan vanha vesipadan kansi, tulenkestävää vuorivillaa ja vanerilevy. Näin lämpö ei häviä hiilloksesta ja sadekkaan ei haittaa.



Tässä liha on jo kypsää ja syötäväksi valmista. Kuumuuden kestävät työhanskat ovat tarpeen.



Folion avaaminen on aina se jännittävin hetki, mutta turhaan jännitimme, liha oli todella onnistunutta. Lihan maku tulee aivan ainutlaatuiseksi maakuopassa paistuessaan. Sellaista makujen sinfoniaa ei saa lihaan muuten valmistamalla. Rosvopaistin kera söimme salaattia, viipaleperunoita ja uunipaprikoita, kyllä oli hyvää...